Se sanoo, että sä oot kaunis. Että sä tuoksut kukkasille, ja sille raikkaalle tuulelle, mikä puhaltaa syksyn ensimäisinä päivinä. Että sä oot kiva ja ihana. Että sä oot jotain erityistä.
Eikä se tunnu missään.
Mutta jos joku kysyy sulta miten sulle menee, niin yhtäkkiä sun tekis mieli vaan alkaa itkemään. Miten mulla menee? Miten kaikki upeat sanat voikin tuntua niin merkityksettömiltä, ja maailman arkisin kysymys niin ihmeelliseltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti