keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Lakkaa, lakkaa, lakkaa, muita mä en tiedä.

Mä en tiedä mikä sen kankaan nimi on, mutta sitä on pitkiksissä. Niiden pienet kuminauhat on katkeilleet haaroista pitkälle reiteen, ja jos mä en tietäisi paremmin, kuvittelisin, että niistä puskee läpi joku villi, eksoottinen karvoitus.

Kerran kun mä olin bussissa mä aloin irrationaalisesti pelkäämään, että mun säärikarvat alkaa kasvamaan mun sukkahousujeni läpi. Mun edessä oli päästävarpaisiinnaisia, ja mä ajattelin, että ne pitää mua likaisena. Mua ja mun säärikarvoja, mun häveliäisyyden rajoilla liikkuvaa kesämekkoa. Ne joutuu uimaan vaatteet päällä. Mun mielestä se on surullista. Meneeköhän ne koskaan salaa päästävarpaisiinalasti uimaan? Mä menisin.

Mutta mä meen nytkin, eikä mulla oo mitään salaisuuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti