menkkamanaus

Se tavailee mun vatsani muotoja, etsii jotain ulospääsyä, mutta mun maha on kiintee, pehmeen kiintee, naisen maha, ei mikään teräsmaha, mut umpinainen yhtä kaikki, ei se pääse sieltä pois. Miksei se voi käyttää sitä tavallista reittiä? Luulis sen olevan jo tuttu. Ja se menee ylös ja alas, jos suusta tulis ulos. Ei saa, yhyy! Älä kiusaa toista, sä oot piinannu mua jo vaikka kuinka kauan, saanut mut epäileen itseäni. Mikä lähtee musta, ja mikä tulee susta? Ja voisiks sä lähtee jo pihalle musta!